Gerald Meehl Coloradon auringossa. © Carlye Calvin , UCAR
Auringonpilkkujen määrä vaihtelee noin 11 vuoden jaksoissa. Mitä enemmän pilkkuja auringon pintaa täplittää, sitä enemmän se säteilee energiaa ympärilleen ja sitä lämpimämpiä hetkiä maapallolla eletään. Säteilyenergia muuttuu kuitenkin jakson aikana vain prosentin kymmenesosan verran, eli kun pilkkujen määrä on suurimmillaan, maahan neliömetrin alalle saapuvan säteilyn teho kasvaa vain 0,2 wattia verrattuna pilkkujen minimiin. Esimerkiksi meren pintalämpötilan nousu 0,1 celsiusasteella vaatii yli 0,5 watin tehonlisäyksen neliömetriä kohti, joten on vaikea ymmärtää, miten auringonpilkkujen vaihtelut pystyvät aiheuttamaan maapallon säähän niin suuria vaihteluja, kuin käytännössä on mitattu. Onhan auringon aktiivisuuden vaihtelua syytetty muun muassa 1600-luvun kylmyyskaudesta, jolloin Ruotsin armeija marssi jäätä pitkin Ison-Beltin yli Tanskaa valloittamaan, sekä kuivuuskausista, jotka tuhosivat Kiinan suuret dynastiat. Coloradon Kansallisen ilmakehäntutkimuskeskuksen tutkija Gerald Meehl työtovereineen väitti Science-tiedelehdessä löytäneensä ainakin osan vastauksesta.
Näytä koko juttu | |
Intian pääministeri Manmohan Singh teki tuttavuutta tulevaan virkaveljeensä jo vuosi sitten, kun hän tapasi Japanin demokraattisen puolueen puheenjohtajan Yukio Hatoyaman viime lokakuussa Tokiossa. © Debatosh Sengupta, Government of India, P D Photo
Liberaalidemokraattinen puolue (LDP) on johtanut Japania koko ajan vuodesta 1955 lähtien lukuun ottamatta 11 kuukauden jaksoa 1990-luvun alussa. Tällöinkin se keräsi suurimman äänisaaliin muttei löytänyt sopivia kumppaneita enemmistöhallituksen muodostamiseksi. Nyt sunnuntain vaaleissa sen edustajamäärä 480-paikkaisessa parlamentin alahuoneessa kuitenkin romahti vielä epävirallisten tulosten mukaan 300:sta 119:ään, kun Japanin demokraattinen puolue (DPJ) nosti osuutensa 112:sta 308:aan. Vaalilupausten mukaan vallanvaihto mullistaa myös Japanin ilmastopolitiikan. DPJ on vaatinut sitovia tavoitteita biopolttoaineiden käyttöönotolle ja uusiutuvan energiantuotannon lisäämiselle. Lisäksi se tavoittelee 25 %:n leikkauksia kasvihuonekaasupäästöihin vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna, kun taas LDP:lle riittäisi 8 %. Ympäristöjärjestöt ja kehitysmaat ovat moittineet LPD:tä liian vaatimattomista ilmastotavoitteista, sillä Japani lupasi Kioton pöytäkirjassa 8 %:n leikkaukset jo vuosille 2008 – 2012. Käytännössä maa on kuitenkin jäänyt kauas lupauksistaan. ja erityisesti liike-elämä pitää DPJ:n uutta tavoitetta lähinnä taivaanrannan maalailuna. Myös LDP:n Hiroyuki Hosoda syytti pari viikkoa ennen vaaleja kilpailijoita ääntenkalastelusta. Hänen mukaansa kunnianhimoisimmilla ilmastotavoitteilla kerätään ääniä, mutta käytännössä ne eivät tule toteutumaan. Nykyinen hallitus on arvioinut DPJ:n tavoitteen toteuttamisen nielaisevan maan bruttokansantuotteesta 3,2 %.
Näytä koko juttu | |
Darfurissa evakot joutuivat vuonna 2006 jonottamaan jopa kuusi tuntia saadakseen neljän litran kannullisen vettä. © UNEP
Sahel ulottuu itä-länsi -suuntaisena vyönä Atlantin rannikolta Senegalista ja Mauritaniasta Punaisen meren rannalle Sudaniin ja Eritreaan. Se muodostaa siirtymäalueen Saharan autiomaan ja monsuunisateiden kasteleman Keski-Afrikan välille, ja periaatteessa kuivan kauden katkaisevat enintään neljän kuukauden pituiseen kauteen elokuun ympärillä keskittyvät sateet, mutta vuosittaiset vaihtelut ovat valtavan suuria. Lisäksi Sahel muodostaa pikemminkin lukuisten paikallisilmastojen tilkkutäkin kuin yhtenäisen vyöhykkeen.
Viime vuosisadan lopulla kuivuus piti aluetta hellittämättä otteessaan ja ohjasi valtavan inhimillisen kärsimysnäytelmän. Nyt sateet ovat taas saapuneet, mutta tiedemiehet kiistelevät jatkuvatko ne vielä tulevaisuudessakin. Koska alueen huomisesta ei ole selvyyttä, ilmastonmuutoksen varautuminen on erittäin vaikeaa. Lisäsi on olemassa vaara, että eri puolilla aluetta vaikutukset ovat erilaisia. Afrikan länsirannikolla Atlantin lämpötilavaihtelut saattavat määrätä kehityksen suunnan, mutta itärannikolla taas Intian valtameri saattaa vaikuttaa enemmän. Epävarmuus on käytännössä saanut monet avustusjärjestöt kohdistamaan rajalliset voimavaransa alueille, joissa tiedetään mihin varaudutaan. Näin ollen maailman köyhimpiin alueisiin kuuluvat Tshad, Mali, Mauritania ja Niger jäävät vähälle huomiolle.
Näytä koko juttu | |
Lyijymyrkytyksen oireisiin kuuluvat mikroskooppikuvassa paljastuvat täplät punasoluissa. © Herbert Fred ja Hendrik van Dijk, Creative Commons Attribution 2.0
Lyijyn hinta on tällä viikolla kivunnut Lontoon metallipörssissä yli 1400 euroon tonnilta. Viimeksi se maksoi yhtä paljon vuosi sitten ennen maailmanlaajuisen talouskriisin alkua, ja alimmillaan hinta putosi tammikuussa alle 700 euroon. Nyt elokuun lopussa hinta kohosi jyrkimmillään jopa 15 % viikossa sen jälkeen, Kiinan viranomaiset aloittivat tehoiskut lyijysulatoille kahden vakavan lyijymyrkytystapauksen jälkeen. Tosin kuukausitasolla hinta on noussut vain noin 5 %, ja lyijyn kallistumista on voimistanut myös autokaupan elpyminen maailmalla, sillä suuri osa lyijystä kuluu auton akkuja valmistettaessa. Myrsky lyijyn maailmanmarkkinoilla syntyi, kun elokuun alussa sadoilla lapsilla havaittiin lyijymyrkytys Dongling Lead and Zinc Smelting Company -sulaton ympäristössä Shaanxin maakunnassa Kiinassa. Tähän mennessä myrkytysoireita saaneista 851 lapsesta 174 on joutunut sairaalahoitoon. Maailman terveysjärjestö (WHO) määrittelee myrkytyksen alarajaksi 10 mikrogrammaa lyijyä desilitrassa verta, mutta useilla lapsilla 20 mikrogrammaa ylittyi reilusti. Sulaton työntekijöistä löytyi jopa yli 110 mikrogramman arvoja.
Näytä koko juttu |
|
