Koralliriutat elpyvät ilmastonmuutoksen armoille

Joulukuussa julkaistu Status of Coral Reefs of the World: 2008 -raportti antoi varovaisen myönteisen kuvan maailman koralliriuttojen tilasta. Vuoden 2004 jälkeen osa jo menetetyiksi tuomituista riutoista oli herännyt takaisin elämään ja ihmisen toimien uhkaamat alueet olivat selvästi pienentyneet. Koralliriuttojen säilymisen merkitystä ei kannata vähätellä, sillä raportin mukaan tällä hetkellä noin 500 miljoonaa ihmistä saa elantonsa koralliriutoilta ja noin 30 miljoonaa elää täysin niiden tuottamien hyödykkeiden varassa. Jälkimmäiseen joukkoon kuuluvat muun muassa atollien asukkaat, jotka ovat kirjaimellisesti perustaneet asuntonsa koralliriutan päälle. Muille riutat tarjoavat ruokaa ja rakennusmateriaaleja sekä tuovat matkailutuloja. Lisäksi ne suojaavat rannikkoja myrskyiltä. Jos suojelutoimia tehostettaisiin nykyisestä, riuttojen tulevaisuus näyttäisi vieläkin valoisammalta. Toisaalta taas jos ilmastonmuutoksen luomat uhat huomioidaan, kaikki maailman riutat pitäisi määritellä uhanalaisiksi. Nyt veden lämpenemisen lisäksi myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun aiheuttama meriveden happamoituminen uhkaa korallien tulevaisuutta.

Kaiken kaikkiaan 46 % riutoista näytti tällä hetkellä terveiltä. Tähän joukkoon kuuluivat muun muassa matkailullisesti arvokkaat Bermudan ja Kuuban riutat sekä Suuri valliriutta. Toisaalta kaukana mantereilta sijaitsevat riutat Punaisellamerellä, Seychelleillä ja Papua-Uudessa-Guineassa ovat säilyneet hyvin. Neljä vuotta aiemmin vain 30 % riutoista näytti olleen tuhoilta turvassa. Nyt tilanne oli muuttunut valoisammaksi pääasiassa siksi, että vuoden 1998 lämpöaaltojen vaikutukset olivat alkaneet hälvetä. Lisäksi Pohjois-Karibialta oli löydetty uusia terveitä riuttoja.

Uhka väistyy

Raportissa todettiin, että 19 % maailman kaikista koralliriutoista on nyt käytännössä menetetty. Neljä vuotta aiemmin tähän ryhmään laskettiin 20 % riutoista. Osuuden pieneneminen selittyy sillä, että Intian valtamerellä ja läntisellä Tyynellämerellä riutat ovat toipumassa vuoden 1998 tuhoista. Osa jo tuhoon tuomituista alueista on siis palannut toimintakuntoisiksi.

Myös uhanalaiset alueet ovat selvästi pienentyneet neljässä vuodessa. Riutoista luokiteltiin nyt erittäin vaarantuneiksi 15 %, kun vuonna 2004 tähän ryhmään kuului 24 %. Riutta katsotaan erityisen vaarantuneeksi, jos se nykyisen kehityksen jatkuessa päätyy käytännössä menetettyjen riuttojen listalle 10 – 20 vuodessa. Useimmat näistä erittäin vaarantuneista alueista sijaitsevat Itä-Afrikan, eteläisen Aasian ja Karibian rannikoilla, joilla äärimmäisen tiheä asutus rasittaa riuttoja ankarasti.

20 – 40 vuotta armonaikaa saa yksi viidesosa riutoista, kun neljä vuotta aiemmin tähän luokkaan tuomittiin 26 %. Pääasiassa nämä vaarantuneet riutat sijaitsevat samoilla alueilla kuin erittäin vaarantuneetkin mutta hieman kauempana ihmisistä.

Katastrofeja

Kulunut nelivuotisjakso ei kuitenkaan ole ollut koralleille pelkkää voittokulkua. Vuonna 2005 lämpöaallot ja hurrikaanit tuhosivat laajoja alueita Karibialla. Esimerkiksi Meksikon Cozumel menetti puolet koralleistaan myrskyissä. Trinidadissa ja Tobagossa sekä Ranskan Länsi-Intian saaristossa kuumuus tappoi niistä jopa 30 %. Samaan aikaa etenkin Acropora-suvun koralleihin iskivät taudit.

Persianlahdellakin kuumuus on viime vuosina saanut korallit kalpenemaan. Lisäksi Arabian niemimaan rannikon rakennushankkeet ovat pahentaneet tuhoja.

Tapaninpäivänä 2004 sattunut maanjäristys ja sitä seurannut tsunami surmasi yli 230 000 ihmistä Kaakkois-Aasiassa. Luonnonmullistus tuhosi myös huomattavia osia alueen riutoista pääasiassa pommittamalla niitä maalta huuhtoutuneella roinalla ja kuolleiden korallien kappaleilla. Nämä tuhot ovat jo pääasiassa korjaantuneet lukuun ottamatta alueita, joilla ihmisten aiheuttamat häiriöt ovat estäneet elpymisen.

Riuttoja riivaavatkin yleisesti mantereilta valuvat saasteet, ravinteet ja maa-aines sekä ylikalastus. Varsinkin Aasiassa kalastus saattaa vielä tapahtua räjäyttämällä tai syanidilla myrkyttämällä. Nyt ongelmat korostuvat Aasian ja Karibian tiheästi asutetuilla alueilla, mutta niitä lisää kaikkialla se, että yhä enemmän ja enemmän ihmisiä muuttaa merien äärelle. Vuonna 2015 jo puolet maailman väestöstä arvioidaan asuvan rannikoilla. Lisäksi korkea ruuan ja polttoaineiden hinta, kalastuksen ammattimaistuminen ja kansainvälinen talouskriisi lisäävät ylikalastuksen uhkaa.

Ihmisen jälkeen korallien pahimmaksi viholliseksi nousee meritähtiin kuuluva piikkikruunu (Acanthaster planci), joka saattaa ahmia jopa 90 % riutan koralleista. Viimeisen neljän vuoden aikana piikkikruunuja on tavattu Punaisellamerellä, Kenian ja Tansanian rannikolla, osissa Kaakkois- ja Itä-Aasiaa, sekä eri puolilla Tyyntämerta. Lisäksi koralleja syövän Drupella cornus -simpukan joukkoesiintymisiä on puhjennut Länsi-Australiassa ja Etelä-Kiinassa.

Mitä pitäisi tehdä

Monet uhat voitaisiin poistaa ja monet tuhoutuneista riutoista saada elinkelpoisiksi suojelutoimenpiteillä. Tämä kuitenkin edellyttäisi, että taudit, tuholaiset tai lämpöaallot eivät käy korallien kimppuun ennen kuin ne ovat ehtineet toipua.

Raportti mainitsikin tärkeimpänä tulevaisuuden toimena ripeät kansainväliset otteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Koska ilmastonmuutosta ei enää voida kokonaan välttää, pitää riuttojen vastustuskykyä parantaa poistamalla niihin kohdistuvia muita rasitteita kuten ylikalastusta ja saastekuormitusta. Lisäksi pitää laajentaa nykyisiä mertensuojelualueita ja perustaa uusia. Myös suojelualueiden hoitoa ja valvontaa täytyy tehostaa. Erityisen arvokkaita ovat kaukana merellä sijaitsevat pilaantumattomat riutat, joilta mahdollisesti voidaan tulevaisuudessa siirtää eliöstöä asuttamaan tuhoutuneita alueita.

Lisää aiheesta

C. Wilkinson (toim.), Status of Coral Reefs of the World: 2008, Global Coral Reef Monitoring Network, 2008, 296 s.
Alkuperäinen raportti

American Association for the Advancement of Science
2000-luvun alussa laadittu kuvaus koralliriuttojen ongelmien syistä

Galilei
Terveiltä näyttävät riutatkin voivat olla ongelmissa

Kommentit

Ei kommentteja

Kirjaudu kommentoidaksesi