Kielletty muotivillitys vai psoriaatikon pelastus – Kalat ihonhoitajina

Turkkilainen Kangalin pikkukylä tunnetaan oudoista otuksistaan. Sille ovat tuoneet julkisuutta paimenkoirat, lampaat, joilla on ylimääräinen kylkiluupari, ja ihonhoitajina käytetyt pikkukalat. Garra rufa ja Cyprinion macrostomum -lajeihin kuuluvat karpin sukulaiset voivat syödä ihmisen iholta kuollutta solukkoa vahingoittamatta tervettä kudosta hampaattomalla suullaan. Tämä ihonhoitajakalojen suudelma hankki maineensa oivallisena psoriasis-hoitona Kangalin parantolassa, mutta sieltä se on viime vuosina levittäytynyt kylpylöihin ja kauneushoitoloihin ympäri maailman. Ensin kalat valloittivat Lähi-Itää, ja vuonna 2006 myös Hakonessa Japanissa ja Umagissa Kroatissa kylpylät alkoivat tarjota hoitoja, joissa kalat puhdistivat kylpijöitä. Sen jälkeen ihonhoitajakaloja on hankittu ainakin Kiinan Hainaniin, Etelä-Koreaan, Singaporeen ja Malesiaan. Euroopan ensimmäinen ihosairausklinikka päästi kalat potilaiden iholle Irlannissa 2008. Innostus on kasvattanut kalojen kysynnän niin suureksi, että Turkki päätti kieltää Garra rufan kaupallisen pyynnin turvatakseen luonnonkannan säilymisen. Moni aasialainen kasvattaja kertookin myyneensä viime vuonna kymmeniä tuhansia kaloja kuukaudessa.

Kangalin kylpylässä Garra rufa ja Cyprinion macrostomum –kalat käyvät psoriasiksen ja muiden ihosairauksien kimppuun kuumissa lähteissä. Hoidon väitetään perustuvan siihen, että kalojen suorittaman ihonkuorinnan jälkeen sekä auringon ultraviolettisäteily että seleenipitoinen vesi pääsevät ihon sairaisiin kohtiin. Lähteiden ruumiinlämpöinen vesi sisältääkin seleeniä jopa 1,3 gramman tuhannesosaa litrassa.

Tehokasta ja hyödyllistä

Tarinan mukaan Kangalin lähteiden parantava voima havaittiin ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheen aikaan, kun paikallinen paimen loukkasi jalkansa ja havaitsi sen yllättäen toipuvan lähteen vedessä. Nykyään parantola väittää veden auttavan yhtä hyvin reumaan, halvaantumisiin ja luunmurtumiin kuin mielenterveys- ja virtsaamisongelmiinkin, mutta erityisesti se on noussut psoriasispotilaiden suosioon.

Parantolan ihotautilääkäri Sedat Ozcelik julkaisi The Journal Of Dermatology -lehdessä vuonna 2000 tutkimuksen, jossa 87 psoriasispotilasta hoidettiin kuumien lähteiden ja kalojen avulla. Potilaat viettivät lähteissä keskimäärin 7,5 tuntia päivässä 12 päivän ajan. Läiskäpsoriasista sairastaville henkilöille kylvyt auttoivat hyvin, ja oireet palasivat hitaammin kuin perinteistä kortisonihoitoa saaneelle verrokkiryhmälle. Tulosten perusteella Ozcelik päätteli, että ”hoito saattaa olla tehokasta ja hyödyllistä”.

Ozcelik kuitenkin totesi, että potilaiden tilaa ei seurattu kunnolla hoitojen loputtua ja kalojen lisäksi monet muutkin asiat saattoivat vaikuttaa tuloksiin. Artikkelissa muun muassa mainitaan, että potilaat uskoivat kalojen olevan pyhiä eläimiä. Lisäksi kaksi psoriasiksen vaikeita muotoja sairastavaa henkilöä joutui keskeyttämään hoidon kipujen vuoksi.

Nälkä tekee hoitajan

Garra rufaa tavataan luonnossa pääasiassa Turkissa, Syyriassa, Irakissa ja Iranissa, kun taas Cyprinion macrostomum esiintyminen keskittyy Eufrat- ja Tigris-jokien vesistöön. Molemmat lajit soveltuvat hyvin kylpylöiden ja kauneushoitoloiden lämminvesialtaisiin, sillä niiden tiedetään selviytyvän jopa 43 celsiusasteisessa vedessä.

Yleensä nämä kalat syövät planktonia, jota kuitenkaan ei juuri elä Kangalin lähteissä. Turkkilaisten tutkimusten mukaan nälkä onkin siellä ajanut kalat ihmisten ihonhoitajiksi. Väite perustuu melko epämääräisiin kokeisiin, joissa kolme viikkoa akvaariossa nälkää nähneet kalat hyökkäsivät jopa lyijykynän tai hyönteisen kimppuun. Normaalisti ruokitut kalat sen sijaan pysyivät rauhallisina.

Kalojen on myös havaittu näykkivän mieluummin sairasta kuin kuollutta ihoa, koska siitä irtoaa helpommin ravintoa. Keskenkasvuiset ja siten paljon ruokaa kaipaavat kalat käyvät myös iholla ruokailemassa mieluummin kuin aikuiset.

Amerikan valloitus

Keväällä 2008 John Ho, joka pitää yhdessä vaimonsa Yvonne Len kanssa Yvonne Hair and Nails Hän käytti 30 000 euroa ja vuoden aikaa saadakseen toiminnan käyntiin. Yritys osoittautui menestykseksi. Neljän ensimmäisen kuukauden aikana hoitoon hakeutui 5000 ihmistä, jotka maksoivat 25 euroa varttitunnin tai 38 euroa puolen tunnin käsittelystä. Ho myös rekisteröi Dr. Fish -tavaramerkin ja aikoo myydä kalojensa nimissä oheistuotteita kuten lippalakkeja ja T-paitoja.

Matkaan kertyi myös mutkia, sillä heti aluksi terveysviranomaiset määräsivät Hon luopumaan kahdeksan ihmisen yhteisaltaasta. Sen tilalle tulivat yksittäisaltaat, joissa vesi vaihdettiin aina jokaisen hoidon jälkeen. Samalla Hon mukaan kuitenkin poistui ongelma, että toisinaan kaikki kalat hyökkäsivät yhden ihmisen jalkojen kimppuun ja jättivät muut kokonaan rauhaan.

Vielä heinäkuussa Kansainvälisen jalkahoitajayhdistyksen (IPA) perustaja Dennis Arnold uskoi International Herald Tribunen -haastattelussa, että villitys ei leviä laajaksi. Syksyn mittaan yrityksiä alkoi kuitenkin syntyä useisiin osavaltioihin.

Suosion myötä viranomaisetkin tarttuivat jälleen asiaan. Aluksi Texasin ja Washingtonin osavaltiot kielsivät kalojen käytön jalkahoidoissa, koska he pelkäsivät tautien tarttuvan niiden välityksellä asiakkaasta toiseen. Myöhemmin perässä seurasi New Hampshire. Tämän johdosta Boston Herald -lehdessä irvailtiin, että näin äärimmäistä turvallisuushakuisuutta ei olisi osannut odottaa osavaltiolta, jossa moottoripyörää saa ajaa ilman kypärää.

New Hampshiressä kalat rinnastettiin ihonhoitoinstrumentteihin, jotka pitää sterilisoida potilaasta toiseen siirryttäessä. Koska sterilisointi tappaisi kalat, ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi, että jokaista kalaa voisi käyttää vain kerran. Tämä ei ole taloudellisesti mahdollista, koska kalat maksavat noin kolme euroa kappale.

Lisää aiheesta

The Kangal Doctor Fish Hot Spring Psoriasis Treatment Center
Alkulähteet

RJ Hot Spring Fish Project
Perustietoja ja kalabisnestä

International Herald Tribune
Tervetuloa Yhdysvaltoihin Garra rufa

Kommentit

Ei kommentteja

Kirjaudu kommentoidaksesi