Aasiaa vaanii vetinen viljelyvallankumous

Tukholmassa YK:n järjestämällä Maailman vesiviikolla 2009 julkaistu kansainvälisten asiantuntijoiden kirjoittama raportti vaatii nopeita muutoksia tapoihin, joilla aasialaiset maanviljelijät käyttävät vettä. Nykyisin maailman kasteluvedestä lähes kolme neljäsosaa kulutetaankin Aasiassa, jossa yli kolmasosaa viljelysmaasta joudutaan kastelemaan. Koko maailmassa keinokastelun piiriin kuuluu noin Länsi-Euroopan kokoinen alue eli 2 770 000 neliökilometriä viljelysmaata, josta 70 % sijaitsee Aasiassa. USA:ssa keinokastelua käytetään vain 10 %:lla ja Afrikassa 6 %:lla pelloista. Erityisesti raportti varoittaakin, että ikääntyneet kastelujärjestelmät on uusittava, jos Aasian valtiot aikovat ruokia koko väestönsä tulevaisuudessakin. Maanosan asukasluvun odotetaan kasvavan 1,5 miljardilla seuraavien 40 vuoden kuluessa, mikä tarkoittaa, että nykyisillä viljelyksillä sadot pitää kaksinkertaistaa, sillä uusia alueita ei käytännössä voida vallata viljelykäyttöön. Tosin esimerkiksi vuodesta 1970 vuoteen 2007 Etelä-Aasian viljantuotanto kasvoi 137 %, vaikka pelloiksi vallattiin vain 3 % lisää maata.

Raportin laati vesivarojen hoitoon keskittynyt kansainvälinen tutkimuslaitos IWMI yhteistyössä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) kanssa, ja sen rahoitti Aasian kehityspankki. Raportin kirjoittamista yhdessä FAO:n Thierry Faconin kanssa johtanut IWMI:n Aditi Mukherji sanoi, että työhön ryhdyttiin vuosien 2007 – 2008 ruuan hinnan nousun pakottamina.

Ruokakriisi palautti ihmisten mieleen 40 vuoden takaisen pelon siitä, että Aasia ei pysty ruokkimaan väestöään. Suurin osa kastelujärjestelmistä rakennettiinkin valtioiden rahoittamina 1960- ja 1970-luvuilla, ja vihreä vallankumous sai maatalouden kukoistamaan. Keinokastelun varaan kehittyi omavarainen ruuantuotanto, ja maatalouteen syntyneet uudet työpaikat auttoivat poistamaan köyhyyttä. IWMI:n vuonna 2007 tekemän tutkimuksen mukaan keinokastelua hyödyntävillä alueilla köyhien määrä jäikin vain puoleen siitä mitä muualla.

Toisaalta keinokastelu hävitti luonnon monimuotoisuutta ja johti vesien saastumiseen. Lisäksi kun ruuan hinta aleni sen ansiosta, myös kiinnostus sitoa pääomia keinokastelujärjestelmiin katosi. Vihreä vallankumous toteutettiin siten, että vesi johdettiin pelloille kanavia pitkin. 1990-luvulla hallitukset löivät laimin kanavien huoltotoimet, ja järjestelmien kunto rapistui. Vanhojen järjestelmien korjaamista on viime vuosina taas yritetty, mutta parhaimmillaankin yritykset ovat epäonnistuneet ainakin osittain.

Viime vuosikymmeninä Aasia on myös muuttunut merkittävästi. Ihmiset ovat muuttaneet maaseudulta kaupunkeihin ja kaipaavat entistä monipuolisempaa ruokaa. Lihan ja hedelmien kulutus on kasvanut, mutta kastelujärjestelmät ovat edelleen viljantuotantoa varten suunniteltuja. Ne eivät olekaan täyttäneet karjankasvattajien tarpeita ympärivuotisesta vakaasta vesihuollosta, ja karjatilalliset ovatkin alkaneet porata omia kaivoja. Raportti tukee tällaista yksityisyritteliäisyyttä, kunhan toimintaa valvotaan tarkasti.

Koska sääntelemätön pohjaveden käyttö on yleistynyt, keinokastellun maan kokonaisala on kasvanut, vaikka vanhoja kanavajärjestelmiä on poistunut käytöstä. Samalla kun kasteluveden tarve kasvaa, tarjonta supistuu. Pitkään on tiedetty, että monin paikoin pohjavesivarat hupenevat, mutta viime viikkoina satelliittimittauksiin perustuvat tutkimukset ovat varoittaneet etenkin Pohjois-Intian pohjavesien katoavan luultua nopeammin. IWMI:n pääjohtaja Colin Chartres sanoikin, että raportti tähtää kastelujärjestelmien tehokkuuden parantamiseen eikä veden käytön lisäämiseen. Ellei tehostamistoimiin ryhdytä, vuonna 2050 maatalous tarvitsee Etelä-Aasiassa 57 % nykyistä enemmän vettä ja Itä-Aasiassa jopa 70 % enemmän. Arvio ei mitenkään huomioi ilmastonmuutosta, joka saattaa lisätä vedenkulutusta ja vaikuttaa sateisuuteen.

Raportissa tarjotaan ensimmäisiksi lääkkeiksi maanviljelijöiden ja muiden kastelujärjestelmien parissa työskentelevien tahojen kouluttamista. Valtionhallinnon työtaakan keventämiseksi yksityiset pitäisi ottaa mukaan vedenkäyttöä valvomaan. Lisäksi ongelmia voitaisiin pienentää parantamalla yhteiskuntarakennetta kokonaisuutena. Esimerkiksi huonojen kulkuyhteyksien takia merkittävä osa sadosta pilaantuu nykyisin ennen kuin se pääsee markkinoille.

Lisää aiheesta

International Water Management Institute
Alkuperäinen raportti

International Water Management Institute
Lehdistötiedote

China.cn.org
Kiinalaisten omahyväinen näkemys

Galilei
Pohjois-Intian pohjavesivarat hupenevat

Kommentit

Ei kommentteja

Kirjaudu kommentoidaksesi