Darfurissa evakot joutuivat vuonna 2006 jonottamaan jopa kuusi tuntia saadakseen neljän litran kannullisen vettä. © UNEP
Sahel ulottuu itä-länsi -suuntaisena vyönä Atlantin rannikolta Senegalista ja Mauritaniasta Punaisen meren rannalle Sudaniin ja Eritreaan. Se muodostaa siirtymäalueen Saharan autiomaan ja monsuunisateiden kasteleman Keski-Afrikan välille, ja periaatteessa kuivan kauden katkaisevat enintään neljän kuukauden pituiseen kauteen elokuun ympärillä keskittyvät sateet, mutta vuosittaiset vaihtelut ovat valtavan suuria. Lisäksi Sahel muodostaa pikemminkin lukuisten paikallisilmastojen tilkkutäkin kuin yhtenäisen vyöhykkeen.
Viime vuosisadan lopulla kuivuus piti aluetta hellittämättä otteessaan ja ohjasi valtavan inhimillisen kärsimysnäytelmän. Nyt sateet ovat taas saapuneet, mutta tiedemiehet kiistelevät jatkuvatko ne vielä tulevaisuudessakin. Koska alueen huomisesta ei ole selvyyttä, ilmastonmuutoksen varautuminen on erittäin vaikeaa. Lisäsi on olemassa vaara, että eri puolilla aluetta vaikutukset ovat erilaisia. Afrikan länsirannikolla Atlantin lämpötilavaihtelut saattavat määrätä kehityksen suunnan, mutta itärannikolla taas Intian valtameri saattaa vaikuttaa enemmän. Epävarmuus on käytännössä saanut monet avustusjärjestöt kohdistamaan rajalliset voimavaransa alueille, joissa tiedetään mihin varaudutaan. Näin ollen maailman köyhimpiin alueisiin kuuluvat Tshad, Mali, Mauritania ja Niger jäävät vähälle huomiolle.
Näytä koko juttu |
Nanotekniikan kohdistuu suuria pelkoja, joita ilmentää alan laboratorioiden perustamista vastustava graffiti Bastillen linnoituksen muurissa.
© David Monniaux, Creative Commons Attribution ShareAlike 3.0
Eläinkokeissa on jo aiemmin todettu, että nanohiukkaset, joiden halkaisija on vain muutamia millimetrin miljoonasosia, voivat aiheuttaa terveysrisekjhä, joita ei voida päätellä pelkästään hiukkasten kemiallisen koostumuksen perusteella. Nyt pekingiläisen Chaoyangin sairaalan tutkija Yuguo Song työtovereineen väittää European Respiratory Journal -tiedelehdessä julkaistussa artikkelissaan onnistuneensa ensimmäisenä maailmassa osoittamaan, että nanohiukkaset ovat aiheuttaneet ihmisille erittäin vakavia terveysongelmia. Nanohiukkasten uhreiksi Song laski seitsemän sairaalahoitoon joutunutta kiinalaista naista, joista kaksi menehtyi. 18 – 47 -vuotiaat naiset työskentelivät tarkemmin nimeämättömän teollisuusyrityksen maalaamossa ilman asianmukaisia suojavarusteita. Song piti ilmeisenä, että heidän sairauksistaan ei voinut syyttää kemikaalihöyryjä tai yli mikrometrin kokoisia hiukkasia, sillä mikroskooppikuvissa potilaiden keuhkosoluja täplittivät nimenomaan nanohiukkaset. Monet muut alan asiantuntijat kuitenkin varovat hätäisiä johtopäätöksiä, sillä tutkimukseen on jäänyt olosuhteiden pakosta lukuisia puutteita. Toisaalta he varoittavat, että tuloksia ei kannata yrittää lakaista maton alle.
Näytä koko juttu |
