Lyijymyrkytyksen oireisiin kuuluvat mikroskooppikuvassa paljastuvat täplät punasoluissa. © Herbert Fred ja Hendrik van Dijk, Creative Commons Attribution 2.0
Lyijyn hinta on tällä viikolla kivunnut Lontoon metallipörssissä yli 1400 euroon tonnilta. Viimeksi se maksoi yhtä paljon vuosi sitten ennen maailmanlaajuisen talouskriisin alkua, ja alimmillaan hinta putosi tammikuussa alle 700 euroon. Nyt elokuun lopussa hinta kohosi jyrkimmillään jopa 15 % viikossa sen jälkeen, Kiinan viranomaiset aloittivat tehoiskut lyijysulatoille kahden vakavan lyijymyrkytystapauksen jälkeen. Tosin kuukausitasolla hinta on noussut vain noin 5 %, ja lyijyn kallistumista on voimistanut myös autokaupan elpyminen maailmalla, sillä suuri osa lyijystä kuluu auton akkuja valmistettaessa. Myrsky lyijyn maailmanmarkkinoilla syntyi, kun elokuun alussa sadoilla lapsilla havaittiin lyijymyrkytys Dongling Lead and Zinc Smelting Company -sulaton ympäristössä Shaanxin maakunnassa Kiinassa. Tähän mennessä myrkytysoireita saaneista 851 lapsesta 174 on joutunut sairaalahoitoon. Maailman terveysjärjestö (WHO) määrittelee myrkytyksen alarajaksi 10 mikrogrammaa lyijyä desilitrassa verta, mutta useilla lapsilla 20 mikrogrammaa ylittyi reilusti. Sulaton työntekijöistä löytyi jopa yli 110 mikrogramman arvoja.
Näytä koko juttu | |
Kongressiedustaja Tom Perriello sai ennen ilmastolain käsittelyä tuhansia yhteydenottoja. Niiden joukosta löytyi kahdeksan väärennettyä kirjettä. Kuva: Official Congressional portrait
Heinäkuun lopussa paljastui, että Virginian demokraattiedustaja Tom Perriello sai toimistoonsa kahdeksan väärennettyä kirjettä, joissa häntä kehotettiin vastustamaan kongressissa käsiteltävänä ollutta päästökauppalakia. Viiden kirjeen lähettäjäksi oli merkitty värillisten ihmisten asemaa puolustavan NAACP. Latinalaisamerikkalaisen väestön asioita Charlottesvillessä ajava Creciendo Juntos -järjestö, Jeffersonin alueen vanhusyhdistys ja naisten koulutuksellista tasa-arvoa edistävän AAUW:n paikallisosasto. Kirjeet allekirjoittaneista henkilöistä ei näissä järjestöissä kuitenkaan ollut koskaan kuultu. USA:n edustajainhuoneen Energiariippumattomuuden ja ilmastonmuutoksen erikoisvaliokuntaa johtava Massachusettsin demokraattikuvernööri Edward Markey julkaisi heti asian tultua ilmi lausunnon, jossa hän syytti puhtaan energian vastustajien syyllistyneen petokseen ja varkauteen kehityksen estämiseksi. Erikoisvaliokunta myös käynnisti asiassa tutkinnan.
Näytä koko juttu | |
Kansainvälinen energiajärjestö IEA ei 2000-luvun alussa edes vaivautunut mainitsemaan mahdollisuutta, että öljyntuotannon huippu saavutetaan seuraavan 30 vuoden aikana. Nyt järjestön johtava taloustieteilijä ja taloustutkimusosaston johtaja Fatih Birol varoitti huippuun törmättävän jo seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kuva: Mikhail Evstafiev
Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) seuraa energiavarantojen tulevaisuudennäkymiä, ja julkaisee vuosittain katsauksensa maailman energiatulevaisuuteen. Viime syksynä se julkaisi laajan selvityksen 800 öljykentästä, jotka käsittävät 75 % maailman öljyvaroista, ja havaitsi, että suurimpien kenttien tuotanto on jo kääntynyt laskuun. Lisäksi syöksy on lähes kaksi kertaa nopeampaa, kuin mitä IEA arvioi kaksi vuotta sitten. Vuonna 2007 se uskoi kenttien tuotannon hiipuvan 3,7 % vuodessa, mutta joutui syksyllä tunnustamaan, että oli tuolloin ollut väärässä ja todellisuudessa tuotanto luisuu alamäkeä 6,7 %:n vuosivauhdilla. The Independent -lehdelle elokuun alussa antamassaan haastattelussa järjestön johtava taloustieteilijä ja taloustutkimusosaston johtaja Fatih Birol toisteli viimesyksyisiä madonlukuja ja painotti, että maailman energiajärjestelmä on saapunut tienhaaraan, sillä nykymeno ei ilmeisestikään voi jatkua. Uutta Birolin puheenvuorossa oli oikeastaan vain se, että hän uskoi öljyntuotannon huipun koittavan ennen vuotta 2030. Aiemmin IEA ei ole kertonut, koska se uskoo huipun koittavan, vaan tuomiopäivä on aina siirretty tarkemmin määrittelemättömään tulevaisuuteen vuoden 2030 tuolle puolen.
Näytä koko juttu | |
Kivu-järven seesteisillä hiekkarannoilla on vaikea uskoa, että tyynen pinnan alla piilevät sekä valtavat rikkaudet että tuhovoimat. © Stephen Holt, GNU Free Documentation License Version 1.2
Ruandan ja Kongon demokraattisen tasavallan rajalla sijaitseva Kivu-järvi kätkee pohjaansa 60 kuutiokilometriä metaania, joka voisi tuottaa energiaa molemmille maille kymmeneksi vuodeksi. Lisäksi bakteerit tuottavat pinnasta vajonneista kasvijätteistä ja tuliperäisen toiminnan tuottamasta hiilidioksidista metaania niin nopeasti, että sillä voisi kattaa pysyvästi koko Ruandan nykyisen energiankulutuksen. Ympäristöystävälliselle energialähteelle riittäisikin kysyntää, sillä polttopuunkerääjät ovat hakanneet Ruandan metsät olemattomiin ja myös naapurimaat Uganda ja Kongon demokraattinen tasavalta kärsivät energiapulasta. Metaani voisi siten tuoda Ruandaan paljon kaivattuja vientitulojakin. Ympäristön kannaltakaan ratkaisu ei olisi hullumpi, vaikka metaanin palaessa syntyykin hiilidioksidia. Luontoon vapautuessaan metaani nimittäin vahvistaisi kasvihuoneilmiötä kymmenen kertaa enemmän. Metaanin ja hiilidioksidin vapautuminen järvivesistä pelottaakin rantojen asukkaita pahemmin kuin mahdolliset ilmastovaikutukset. Esimerkiksi tulivuorenpurkaus saattaa laukaista ketjureaktion, jossa veteen imeytynyt kaasu purkautuu ilmaan räjähdysmäisen nopeasti ja tukahduttaa järven rantoja kansoittavat eläimet ja ihmiset. Kaasut pitäisi siis poistaa järven pohjasta myös turvallisuussyistä.
Näytä koko juttu |
|
